Helmikuuun markkina­katsaus

Aivan tammikuun lopulla alkanut myyntipaine osakemarkkinoilla jatkui helmikuun toiselle viikolle ja vei suurista indekseistä noin 10 %. Markkinoiden pelkoindikaattoriksikin kutsuttu VIX indeksi nousi paniikin ollessa pahimmillaan jopa yli 50:een, eli tasolle jota ei olla nähty kuin kerran finanssikriisin jälkeen. Markkinoilla on jälleen yritetty löytää yksittäistä selittävää tekijää nopealle myyntiaallolle, mutta selitykset ovat olleet heikkoja. Faktaa on kuitenkin, että osakkeet olivat nousseet ilman vastaavaa korjausliikettä jo historiallisen pitkään ja että matalat korot olivat ajaneet sijoittajia positioitumaan yhä vahvemmin matalan heilunnan puolesta. Korjausliikkeen käynnistyessä näitä positioita jouduttiin kääntämään erittäin nopeasti. S&P 500 Net Total Return USD -indeksi päätti helmikuun 2.1 % pakkaselle käytyään kuukauden aikana pahimmillaan 8.6 % miinuksella. MSCI Emerging Net Total Return USD -indeksin lasku oli vielä tätäkin rajumpaa ja indeksille kirjattiin helmikuun tuottolukemaksi -4.6 % ja suurimmaksi tappioksi kuukausitasolla -8.9 %. Vaikka Euroopan osakemarkkinat eivät olleetkaan osallistuneet alkuvuoden nousuun yhtä suurella intensiteetillä, oli niiden lasku jälleen läntisistä markkinoista rajuinta. STOXX 600 Net Total Return EUR indeksi laski helmikuussa 3.8 %. Pohjoismaat olivat totutusta poiketen turvasatama helmikuun turbulenssissa MSCI Nordic Net total Return EUR indeksin laskiessa kuukauden aikana vain 0.9 % ja Suomen OMX Helsinki Capped Total Return Indeksin noustessa 2.3 %.

Helmikuussa on perinteisesti seurattu tarkkaan menneen vuoden neljännen kvartaalin tulosjulkistuksia ja yritysten ennusteita alkaneelle vuodelle. USA:ssa on kirjoitushetkellä S&P 500 yrityksistä raportoitu jo 477:n tulokset ja niiden perusteella voidaan todeta vuoden 2017 olleen hyvä. Keskimääräinen tuloskasvu oli USA:ssa viime vuonna yli 11 %. Tälle vuodelle tuloskasvuennuste on jopa noin 20 %, mistä suuri osa selittyy presidentti Trumpin veropaketilla. USA:ssa osakkeet nousivat viime vuonna yli 20 %, minkä takia niiden arvostustaso vaatiikiin vahvaa tuloskehitystä myös tulevaisuudessa. Euroopassa STOXX 600 yrityksistä myös noin 500 yritystä on jo raportoinut tuloksensa ja vuoden 2017 tuloskasvu nousee lähes 25 %:iin. Alkaneelle vuodelle tuloskasvuodotus on kuitenkin vain noin 6 %. Osakkeet Euroopassa nousivat viime vuonna vain vähän yli 10 %, joten niiden arvostustaso on laskenut jo historiallisestikin matalalle tasolle.

Dollarin kurssi heikkeni vielä tammikuussa vaikka USA:n korkotaso olikin noussut selvästi esimerkiksi Saksan korkoja nopeammin. USA:n 10-vuoden korko jatkoi nousuaan myös helmikuussa nousten 2.7 %:sta 2.86 %:iin ja käyden korkeimmillaan kuukauden aikana jopa 2.95 %:ssa. Korkeammat korot yhdistettynä heikkoon riskisentimenttiin katkaisivat vihdoin heikkenemisen ja dollari vahvistuikin esimerkiksi euroa vastaan 1.8 % päätyen tasolle 1.2194.

Jatkamme allokaatiossamme osakkeiden osalta varovaisen neutraalisti ja suosimme globaalia hajautusta, missä Euroopan osakkeet ovat arvostustasojensa takia ylipainossa. Viimeisten kuukausien korkoliike on mielestämme ensiaskel kohti normaalimpia korkotasoja ja se voi jatkua vielä pitkään. Korkojen nousu heijastunee myös velkaisiin yhtiöihin ja sijoituskohteisiin, joiden sijoittajille maksamat kassavirrat ovat perustuneet velanottoon. Vahva tuloksentekokyky ja hinnoitteluvoima tuovat sitä vastoin suojaa inflaatiota ja korkojen nousua vastaan. Suosimme euro-määräisiä yrityslainoja ja pyrimme nostamaan salkkujemme kassavirtaa korkosijoitusten sijaan vaihtoehtoisilla sijoituksilla kuten kiinteistöillä ja absoluuttisen tuoton rahastoilla.

About the author